Vaikeuttavatko heikot junayhteydet tamperelaisten työssäkäyntiä? Välttävätkö ihmiset Tampereella työskentelyä hitaiden yhteyksien takia? Tampere on nopeasti kehittyvä ja kasvava kaupunki. Miksi meillä ei ole tarvittavia junayhteyksiä? Nopea ja tehokas liikkuminen on elinehto koko Tampereen seudulle. Ratayhteyksien parantaminen Tampereelta esimerkiksi Helsinkiin, Raumalle, Seinäjoelle Haapamäelle tai Jyväskylään ei ole itsetarkoitus. Tampereen kannalta ensisijainen tavoite pitää olla hyvä saavutettavuus, joka ruokkii seudun elinkeinoelämää ja mahdollistaa luotettavan ja nopean saapumisen Tampereelle ja sen ympäristöön. Nyt työmatkalaisia on vain tuhansia, kun niitä voisi olla moninkertainen määrä.

Yhtenäinen työssäkäyntialue on Tampereelle tärkeä. Se tarkoittaa aluetta, jolta ihmiset käyvät töissä ilman, että päivittäisen työmatkan pituus aiheuttaa harkintaa mahdollisen työpaikan vastaanottamisesta tai hakeutumista muualle. Asiasta on tehty erilaisia tutkimuksia ja voidaan sanoa, että matka-ajan Tampereelle pitää jäädä alle 45 minuutin, jotta yhtenäinen työssäkäyntialue toteutuisi. Tämä on erityisen tärkeä, kun puhutaan niin sanotusta ”Tunnin junasta”.

”Tunnin junan” matka-ajan pitää jäädä Tampereelta Helsingin päärautatieasemalle alle 45 minuuttiin. Tämä edellyttää muun muassa koko radan uudelleen rakentamista Helsingistä Keravalle ja koko tämän alueen junien operoinnin miettimistä täysin uudella tavalla. Todennäköisesti on helpompaa toteuttaa yhteys uudella ratalinjauksella. Samalla täytyy muistaa, että myös nykyisiltä väliasemilta pitää säilyttää nopeat yhteydet Tampereelle.

Tampereen lähijunaliikenteen laituri- ja raidekapasiteetti kysymykset pitää ratkaista yhdessä pääradan nopeuttamisen kanssa, jotta tänne ei syntyisi raideliikenteen pullonkaulaa. Tässä yhteydessä pitää varmistaa lähijunaliikenteessä vähintään 15 minuutin vuorovälit niin Lempäälän, Nokian, Ylöjärven kuin Kangasalankin suuntaan. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia Tampereen seudun ratainfraan, erityisesti ratakapasiteetin kasvattamisen ja uusien lähijunaliikenteen pysäkkien rakentamisen osalta.

Kun tiedämme mitä haluamme, pitää kehittämistoimenpiteitä tarkastella seuraavaksi raideliikenteen operoinnin kannalta. Minkälaista liikennettä radalla kulkee ja kuinka paljon liikennettä radalla arvioidaan seuraavien vuosikymmenien aikana olevan. Lisäksi on kysymyksiä kuten: Missä junat huolletaan?, Missä ovat ratapihat? ja Missä junat mahdollisesti odottavat? Näitä asioita miettimällä syntyvät samalla myös tekniset vaatimukset radalle.

Tampereen on tehtävä kaikkensa näiden asioiden edistämiseksi.